Viherkaste

Tuotteet

Pientä historiatietoa salaatinviljelystä

Viljelty keräsalaatti polveutuu todennäköisesti Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa esiintyvästä villisalaatista. Viljelykasvina salaatti on melko vanha. Historioitsija Herodotuksen mukaan salaattia käytettiin Persian hovissa 550 e.kr. ja samoihin aikoihin salaatti oli Egyptissä päävihannes, jota todennäköisesti käytettiin keitettynä.

Salaatin viljelyn aloittamisen ajankohdasta Euroopassa ei ole tarkkaa tietoa. Ilmeistä on, että kreikkalaiset omaksuivat salaatin viljelyn egyptiläisiltä. Niin Hippokrateen kuin Aristoteleen kirjoituksissa salaatti mainitaan noin 400 e.kr.

Lehtisalaatti

Meillä tunnetuin lehtisalaatti (Lactuca sativa var. crispa) on ruukkusalaattina kasvatettu Grand Rapids -tyyppi. Lehtisalaatti sisältää C-,A, K ja B- vitamiinia sekä rautaa, magnesiumia, kaliumia ja kalsiumia.

Jääsalaatti

Uutta lehtisalaattijalostusta edustaa suosituksi tullut ”jääsalaatti” (lajikenimi Frillice), joka on rapealehtinen lehtisalaatti.

Tammenlehtisalaatti

Vihreät ja punaiset tammenlehtisalaatit on tunnettu kauan, mutta niitä on alettu meillä viljellä vasta viime vuosina, kun on saatu kestäviä lajikkeita. Tammenlehtisalaattien lehdet ovat hyvin liuskoittuneet ja rakenteeltaan pehmeät. Maku on mieto.

Persilja (Petroselinum crispum)

Koristeellisesta persiljasta on olemassa niin sileä- kuin kähärälehtinenkin muunnos. Persilja on hyvin vanha maustekasvi. Persilja sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä karoteenia, josta elimistössä kehittyy A-vitamiinia. Persiljaa käytetään niin mausteena kuin koristeenakin.

Tilli (Anethus graveolensis)

Tilli on vanha mauste- ja lääkintäkasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Ympäri vuoden saadaan lehtitilliä, joka sopii kastikkeisiin, salaatteihin, uusille perunoille, kaali- ja liharuokiin, maustekurkuille, yrttijuustoihin, voileiville, keittoihin ja koristeeksi. Erityisen hyvin tilli kuitenkin sopii kala- ja äyriäisruokiin.